FANDOM


Pronomini on sana, joka voi toimia itsenäisesti (ilman substantiivia) substantiivilausekkeena.

PersoonapronominitEdit

  • me – minä, minua
  • tu – sinä, sinua
  • el – hän, häntä (myös mm. tietyistä eläimistä)
  • lo – se, sitä
  • nos – me, meitä
  • vos – te, teitä
  • los – he, ne, heitä, niitä
  • on - muodollinen subjekti
  • se - refleksiivinen objekti

Tu on yksiköllinen ja vos monikollinen kaikissa yhteyksissä, sekä muodollisissa että tuttavallisissa.

Sanaa el käytetään ihmisistä sekä sen tapaisista eläimistä kuin nisäkkäät ja linnut. Sitä voi myös käyttää vertauskuvallisista "henkilöistä", esim. satuhahmoista, roboteista jne., jopa auringosta, kuusta ja myrskyistä.

Lo viittaa esineisiin, alkeellisiin eläimiin, asioihin, ajatuksiin jne. Los on sanojen el ja lo yhteinen monikkomuoto.

El ei erottele sukupuolia. Erisnimiä tai lyhyitä lausekkeita kuten la om, la fem, la xica ja la xico, voi tarvittaessa käyttää sukupuolittuneiden pronominien korvikkeina. (Jotkut kertojat saattavat käyttää epävirallisia pronomineja elo ja ela silloin, kun mies ja nainen ovat läsnä samassa kontekstissa. Tätä ei kuitenkaan suositella.)

  • Do es Joana? La xica es en la jardin. – Missä Joana on? Tyttö (= hän) on puutarhassa.
  • Do es mea come de matina? Acel es en la cosina. – Missä aamiaiseni on? Se on keittiössä.

Persoonapronominia voi seurata relatiivilause. Jos tarkoitus käy ilmankin selväksi, niin pronominin voi jättää pois ja antaa näin relatiivipronominille kaksoistehtävän:

  • El recorda sempre la nomes de los ci el ia encontra. – Hän muistaa aina niiden nimet, jotka hän on tavannut.
  • Me respeta tu, ci es tan saja. – Kunnioitan sinua, joka olet niin viisas.
  • El ci osa, gania. – Se, joka uskaltaa, voittaa.
  • Ci osa, gania. – Joka uskaltaa, voittaa.

On on yleinen määrittelemätön pronomini kuten "man" ruotsissa ja "on" ranskassa Se on kuin "ihmiset yleensä" tai "kuka hyvänsä" – kuten englannin idiomaattinen "you". Sillä välttää usein passiivisen verbimuodon käytön:

  • On dise ce tu va parti. – Sanotaan, että aiot lähteä.
  • On debe repete la verbo. – Verbi pitäisi toistaa.

Se on kolmannen persoonan refleksiivipronomini, sekä yksikössä että monikossa. Se viittaa kyseisen lauseen subjektiin. Toisaalta sanaa "se" ei voi käyttää subjektin paikalla:

  • El limpi se. – Se puhdistuu (itsestään). Ts. Se puhdistaa itsensä.
  • Los lava se. – He peseytyvät.

Possessiivipronominit (itsenäiset "minun", "sinun", jne) saadaan possessiivisista määreistä panemalla eteen artikkeli la:

  • Me ia trova me libros, ma tu no ia trova la tuas. – Minä löysin kirjani, mutta sinä et löytänyt omiasi.
  • Lo es ance plu grande ca la mea. – Se on myös suurempi kuin minun.
  • No toca acel jueta! Lo no es la tua. – Älä koske tuohon leluun! Se ei ole sinun.

DeterminatiivipronominitEdit

Aivan samalla tavoin kuin adjektiivi voidaan tulkita substantiiviksi, Määreet määreet voidaan "konvertoida" pronomineiksi. Pronominit esta, acel ja otra saavat monikossa aina päätteen -s tai -es. Muutamiin muihinkin pronomineihin voidaan soveltaa monikon päätettä, mikäli tämä selventää asiaa.

  • tota, totas – kaikki
  • ambos – molemmat
  • esta, estas – tämä, nämä
  • acel, aceles – tuo, nuo
  • cualce, cualces – mikä hyvänsä, mitkä hyvänsä
  • cada – kukin
  • alga, algas – jokin, jotkin
  • cual – (se) joka
  • multe, multes – paljo, suuri määrä, monet
  • poca, pocas – vähä, vähäinen määrä, harvat
  • plu – enempi
  • la plu – enin
  • min – vähempi
  • la min – vähin

Esimerkkejä:

  • Estas aspeta bela! – Nämä näyttävät kauniilta!
  • Prende cualce. – Ota mikä (/mitkä) hyvänsä (niistä).
  • Me no vole judi, car me gusta egal cada. – En osaa päättää, sillä pidän yhtä lailla jokaisesta.
  • Me vole grasia cada de esta persones. – Haluan kiittää jokaista näistä henkilöistä.
  • Alga(s) pensa ancora ce la mundo es plata. – Joku (/jotkut) vielä ajattelee (/ajattelevat), että maa on litteä.
  • Tu ia versa mal la vino. Alga es sur la table. – Kaadoit viiniä huonosti. Pöydällä on jonkin verran.
  • Multe(s) de nos es programores. – Monet meistä ovat ohjelmoijia.
  • Me no ia regarda multe(s) de acel filmas. – En ole katsonut montakaan noista elokuvista.
  • Me reconose poca(s) de la persones en la fola. – Tunnen vain harvan (/harvat) tämän tungoksen ihmisistä.
  • Plu va ariva pronto. – Lisää saapuu pian.
  • Alga parolas es clar, ma on no pote leje fasil la plu. – Jotkin sanat ovat selviä, mutta useimpia ei pysty lukemaan helposti.
  • Tu ave min ca me. – Sinulla on vähemmän kuin minulla.
  • Me vole bonveni tota(s) de vos. – Haluan toivottaa tervetulleiksi teidät kaikki.
  • Me ia compra sinco libros nova, ma me ia lasa tota(s) en la bus. – Ostin viisi uutta kirjaa, mutta jätin (ne) kaikki bussiin.
  • Ambos de la enfantes jua felis. – Lapsista molemmat leikkivät onnellisina

Lukusanoja voidaan käyttää pronomineina viittaamaan tietynkokoisiin ryhmiin. Näitä pronomineja ei yleensä käytetä monikkomuodossa eivätkä ne vaadi määreitä:

  • Tre de mea amis va ariva a esta sera. – Ystävistäni kolme saapuu tänä iltana.
  • Cuanto pizas tu ia come? – Kuinka monta pitsaa olet syönyt?
  • Cuatro! – Neljä!
  • La cuatro de nos va come en junta. – Nuo neljä meistä syövät yhdessä.
  • Un de mea gatos manca. – Yksi kissoistamme puuttuu.
  • La tre ia abita en la mesma aparte. – Nämä kolme asuivat samassa huoneistossa.

Monikon päätettä käytetään puhuttaessa lukujen sento, mil tai milion epämääräisistä monikerroista:

  • On ia vide miles de persones a la conserta. – Konsertissa nähtiin tuhansia ihmisiä.
  • A cada anio, miliones migra a otra paises. – Joka vuosi tuhannet muuttavat toisiin maihin.
  • On ia vacui miles de plu persones de locas inondada par la deluvias. – Tuhansittain lisää ihmisiä evakuoitiin alueilta, joille tulva hyökyi.
  • On pote fatura plu sentos per servi. – Sinulta voidaan laskuttaa lisäsatasia palvelusta.

Artikkeli la ei voi esiintyä pronominina. Sen sijaan voidaan käyttää sanoja el, lo ja los:

  • La casa de mea padre es plu grande ca lo de mea frate. – Isäni talo on suurempi kuin veljeni.
  • Lo es ance plu grande ca lo cual me intende compra. – Se on myös suurempi kuin se, jonka aion ostaa.

Myöskään no ei käy pronominiksi, sitä varten ovat muodot nun ja no cosa. Lukua zero voi käyttää myös pronominina.

Idiomaattinen ilmaus la un la otra tarkoittaa "toinen toistaan". Sillä on erilaisia muunnelmia kuten la un o la otra (jompikumpi), la un pos la otra (yksi toisensa jälkeen) ja la un sur la otra (toinen toisensa päällä):

  • La xicos colpa la un la otra. – Pojat lyövät toisiaan.
  • Me pila me crepes la un sur la otra. – Pinosin räiskäleet päällekkäin.

Joissakin lauseissa pronominia seuraa välittömästi verbi. Silloin on vaara ymmärtää yhdistelmä niin, että olisikin määre, jota seuraisi verbin näköinen substantiivi. Esimerkiksi, ilman kontekstin apua on vaikea tietää, tarkoittaako acel veni de Italia substantiivilauseketta "tuo tulo Italiasta" vai sitä että "tuo tulee Italiasta". Useimmissa tapauksissa asiayhteys selvittää helposti, mistä on kyse. Jos kuitenkin haluaa olla varmoilla vesillä, niin kannattaa mieluummin kirjoittaa määreen perään sana person tai cosa sen sijaan että käyttäisi määrettä pronominina:

  • Acel cosa veni de Italia. – Tuo (asia) tulee Italiasta.
  • Recorda ce alga persones (o algas) abita en sua auto! – Muistapa, että jotkut asuvat autossaan!

Joskus halutaan tehdä selväksi, että verbiltä näyttävä substantiivi ei ole verbi. Määritteiden kuten alga, multe ja poca yhteyteen voidaan lisätä sana de, määreen ja substantiivin väliin. Silloin määre muuntuu pronominiksi, mutta substantiivi ei muunnu verbiksi. Muiden määreiden, kuten esta ja acel, yhteyteen voidaan lisätä la ennen määrettä:

  • La profesor ia demanda alga de atende. – Professori pyysi vähän huomiota.
  • Multe de labora pote es evitada. – Paljon työtä voidaan välttää.
  • La esta deside no es un bon resulta. – Tämä päätös ei ole hyvä tulos.

Kysymyspronominit Edit

LFN käyttää kahta pronominia suoran kysymyksen muodostamiseen.:

  • cual? – mikä? (= cual cosa?)
  • ci? – kuka? (= cual person?)

Sanaa ci käytetään vain pronominina; sitä ei pidä käyttää määreenä.

Cual on alunperin määre, mutta sitä käytetään usein pronominina, vaikka silloin on pieni vaara ymmärtää väärin sellaiset ilmaukset kuin cual veni de Italia.

Esimerkkejä:

  • Cual tu gusta? – Mistä sinä pidät?
  • Cual tu prefere, la rojas o la verdes? – Kummista pidät enemmän, punaisista vai vihreistä?
  • Ci vole es un milionor? – Kuka haluaa olla miljonääri?
  • Tu vade a la sinema con ci? – Kenen kanssa menet elokuviin?
  • Cual es en la caxa? – Mitä laatikossa on?
  • Vos prefere cual? – Mitä pidät parhaana?

Sanoja ci ja cual käytetään myös epäsuorissa kysymyksissä.

Relatiivipronominit Edit

Sanat cual ja ci palvelevat myös relatiivipronomineina esitellen relatiivilauseita:

  • cual – joka, mikä
  • ci – joka (= la person cual...)

Henkilön tai (kehittyneen) eläimen relatiivipronomini on ci. Muiden asioiden relatiivipronomini on cual:

  • Esta es la fem de ci me ia compra mea auto. – Tämä on se nainen, jolta ostin autoni.
  • La fem de ci me ia oblida sua nom es denova a la porte. – Nainen, jonka nimen olen unohtanut, on taas ovella.
  • A, vide la patetas ci segue sua madre! – Oi, katso noita ankanpoikia, jotka seuraavat emoaan!
  • La libro cual me leje es tro longa. – Kirja, jota luen, on liian pitkä.
  • La casa en cual nos abita es tro peti. – Talo, jossa asumme, on liian pieni.
  • La superstisios – me gusta esta parola! – cual me ia investiga es riable. – Taikauskomukset – pidän tästä sanasta! – joita olen tutkinut, ovat naurettavia.
  • El esperia un sonia cual el teme. – Hän näkee unta, jota hän pelkää. (Hän näkee pelottavaa unta).
  • Vertaa: El esperia un sonia ce el teme. – Hän näkee unta siitä, että hän pelkää.

Joidenkin relatiivilauseiden yhteydessä päälauseesta jää pois se substantiivi, johon relatiivilause viittaa. Itse relatiivipronomini esiintyy substantiivin paikalla. Näissä tapauksissa, sekaannuksen välttämiseksi, cual voidaan laajentaa muotoon lo cual ja ci muotoon el ci:

  • Acel es lo cual me ia comprende. – Tuo on se, minkä minä ymmärsin.
  • Me comprende lo sur cual on ia instrui me. – Ymmärrän sen, mikä on minulle opetettu.
  • Me no recorda (el) ci me ia vide. – En muista, kenet näin.
  • Me no recorda (el) a ci me ia parla. – En muista, kenelle puhuin.

Muita pronomineja Edit

Seuraavat viisi pronominia viittaavat nimenomaan ihmisiin. Niitä käytetään vain yksikkömuodossa:

  • algun – joku (= alga un, alga person)
  • cualcun – kuka hyvänsä (= cualce un, cualce person)
  • cadun – jokainen, kukin henkilö (= cada un, cada person)
  • nun – ei kukaan (= no un, no person)
  • lunlotra – toinen toistaan (= la un la otra)

Examples:

  • Algun entre nos es la asasinor. – Joku joukostamme on murhaaja.
  • Dise acel broma a cualcun, e el va rie. – Kerro tämä vitsi kenelle hyvänsä, niin tämä nauraa.
  • Cadun debe reseta un premio. – Jokaisen pitää saada palkinto.
  • Me senta en la atrio per un ora, e nun ia parla a me. – Olen istunut aulassa tunnin ajan, eikä kukaan ole puhunut minulle.
  • Los sposi lunlotra. – He menivät naimisiin keskenään.

Sanojen algun, cualcun, cadun ja nun vastineet asioiden yhteydessä ovat alga cosa (jokin), cualce cosa (mikä hyvänsä), cada cosa (jokainen (asia)), and no cosa (ei mikään).

Pronominilausekkeet Edit

Pronomineja ei yleensä modifioida tavallisilla määreillä eikä adjektiiveilla, mutta tarvittaessa prepositiolausekkeilla:

  • Nos en la sindicato esije plu diretos. – Me ammattiliittolaiset vaadimme enemmän oikeuksia.
  • Tota de la lenio es danada. – Kaikki puu on vahingoittunut.
  • La plu de esta linguas es difisil. – Useimmat näistä kielistä ovat vaikeita.

Ad blocker interference detected!


Wikia is a free-to-use site that makes money from advertising. We have a modified experience for viewers using ad blockers

Wikia is not accessible if you’ve made further modifications. Remove the custom ad blocker rule(s) and the page will load as expected.